なんとなく分かる・・・

なんとなく分かる (jotenkuten ymmärrän) on ollut tämän viikon lause. Päivittäinen konteksti on jotakuinkin seuraavanlainen:

Opettaja: Tämän jälkeen aikaa mitattiin auringon avulla ja vuosi oli niin ja niin pilkku niin ja niin monta päivää, mutta koska Herra se ja se pyöristi tämän luvun XXX.XXX päivien määrä tuli ongelmaksi, joten keksittiin tällaine..  *taulu täyttyy laskutoimituksista*. Näin, mutta sitten sen ja sen mielestä tämä ei sopinut pääsiäisen ajankohdan kanssa, joten blaa blaa blaa *lisää murtolukuja*. 

Opettaja:  Tütti, ymmärrätkö?

TT:            Ööö...

Opettaja:  Okei, eli *selittää asian uudelleen* Noniin! Mites nyt?

TT:            Öö... Jotenkuten ymmärrän. (not)

"Mul on hommat hanskassa"

Oikeesti oon ihan pihalla suurimman osan ajasta Japanin taloutta ja historiaa käsittelevillä kursseilla. Kurssien sisältö on sen verran vieras, että vaikka asiat opetettaisiin suomeksi, olisin luennoilla sormi suussa. Kun sitten asiat käsitellään Japaniksi normaalilla puhenopeudella... Huoh.

Oon kyllä pihalla myös luokkahuoneen ulkopuolella:

*kaupassa*

Myyjä: Haerlgkjl kfnlkjsakdjfsaö-lgkerfajöalksafödfj?

Tytti:   ...eh?

Myyjä:  Selvä. *jatkaa ostosten viivakoodien lukemista* (Miten niin selvä? Enhän mä edes tajunnu mitä kysyttiin.)

Ja sitten tämä jatkuva itsensä ilmaisemisen vaikeus:

*yliopiston kansainvälisten asioiden keskuksessa*

Opiskelija:  Hei Tytti, tää tyyppi on ollut Suomessa!

TT:            *ajattelee* (Hei kiva, ensimmäinen miespuolinen henkilö, joka on käyny Suomessa!
                 Mitäköhän se on tykänny? Missäköhän päin se oli? Olikohan vaihdossa.)
TT:            .... Ahaa... (Kolme vuotta kieltä opiskellu ja tuon saan ulos suusta.)

*ensimmäisellä luennolla*

Opettaja: Ai tämä ei ole ensimmäinen kerta Japanissa? Missä päin Japania olet käynyt?

TT:          Mmmm... *miettii miten vastaisi fiksuiten*

Opettaja: *vaihtaa englanniksi* Where.... else.. have.. you.. been.. in.. Japan?

TT:          ... (Kyllä minä kysymyksen prkl ymmärsin, mutta anna nyt hetki aikaa miettiä vastausta!!!)

Ai että ärsyttääkö?

En olettanutkaan, että pystyisin heti kommunikoimaan täällä sujuvasti, mutta tällaiset joka päiväiset muistutukset oman kielitaidon puutteista ottaa välillä luonnon päälle. On kai vain mentävä päivä kerrallaan monkey see monkey do -tyylillä: kieliympäristöä seuraamalla sieltä pystyy nopeasti nappaamaan itselle hyödyllisiä fraaseja ja lauseita. Esimerkiksi: miten ilmaisen luennolla epävarmuuteni omasta vastauksestani japaniksi (ja vältän näin vaikuttamalta aasilta, jos vastaukseni onkin ihan väärä). Tähän tilanteeseen sopivan fraasin opin vieressäni istuneelta korealaiselta tytöltä. Toinen esimerkki: miten pyydän puhekumppania palaamaan keskustelussa johonkin puheenaiheeseen, joka syystä tai toisesta jäi kesken ajatuksella  "Niin, olit äsken sanomassa jotain." Tällaisia asioita ei opetettu kielioppitunneilla.

Mutta jotta tämä päivitys ei olisi pelkkää narinaa, nauttikaamme lopuksi yhdestä onnellisuuden kulmakivistä - herkuista!

Leipä-/leivoskauppa （パン屋）paikallisessa kauppakeskuksessa.

Pullahiiren taivas.

Japanin kielessä sana pan （パン） viittaa ruisleivästä pullaan ja leivoksiin. Interesting huh?

Oli muuten superpehmeää. Maiskuti.