Työnmetsästys

Työnmetsästys. Kaikki puhuvat siitä ja kaikki tekevät sitä, mutta mitä se käytännössä sitten on? Haastattelin S:ä tätä päivitystä varten, ja infon lisäksi sain läjän kuvamateriaalia! Valoitus oli Sakaen Starbucksissa huono,josta pahoitteluni:

Työnmetsästys shuushoku-katsudou (就職活動) tai lyhyesti shuukatsu (就活) voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 

Erään yrityksen mainoslehtinen.

① Ensimmäisessä vaiheessa yliopiston kolmannen (toiseksi viimeisen) vuoden opiskelijat osallistuvat kaiken maailman työnmetsästystä valmistaviin seminaareihin ynnä muihin.

② Toisessa vaiheessa tutustutaan potentiaalisiin työllistäjiin ja klikkaillaan eräänlaisia olen-kiinnostunut-yrityksestänne-painikkeita (S on tehnyt näin 64 eri yritykselle). Erilaisia työnmetsästyssivustoja on lukuisia. Alla oleva sivusto on tilastoinut työnmetsästäjän (tässä tapauksessa S:n) toiminnnan ja sen perusteella analysoinut hakijan työnmetsästyksen tilan suhteessa muihin hakijoihi, jotka on vielä jaettu senpaisiin (先輩) ja kouhaissiin (後輩)：

③ Kolmannessa vaiheessa työnantajat ottavat yhteyttä potentiaalisiin värvättäviin ja kyselylomakeiden （エントリーシート entorii shiito）täyttö alkaa. Ja nämä eivät ole perinteisiä taustatietolomakkeita, vaan niiden täyttämiseen menee tunteja ja tunteja:

"Kerro sellaisesta tilanteesta, jossa koit jotain ensimmäistä kertaa."
 

"Kerro jotain itseäsi kiinnostavan alan ulkopuolella olevasta yrityksestä/yritysmaailmasta."

'"Kerro vahvuuksistasi ja heikkouksestasi."

"Kerro kolmesta elämääsi muuttaneesta uutisesta."

④ JOS omat kyselylomakkeet selviävät seulan läpi, neljännessä vaiheessa alkaa kirjalliset kokeet, ryhmätyöt ja haastattelut. Tässä vaiheessa myös ulkoinen habitus muuttuu tärkeäksi: paikalle pitää saapua juuri tietynlaisissa vaatteissa, hiuksissa ja meikeissä. Olen nähnyt jopa ohjeistuksia parran ja kulmakarvojen siistimisestä. Kyllä minäkin palkkaisin työntekijän kulmakarvojen perusteella.

Ymmärrettävästä syystä työnmetsästys on yksi niistä asioista, joka ahdistaa japanilaisia nuoria valtavasti. Täältä löytyy vielä loistava animaatio aiheeseen liittyen.

Helmikuinen lomaviikko

Ensimmäiset kevätlomaviikot kuluivat mukavasti rästiin jääneiden hommien parissa, mutta nyt en enää tiedä, mitä tekisin kaikella tällä vapaa-ajalla! Ilman ulkoista painetta opiskelusta ei tahdo tulla mitään ja kanjien pänttäämisen sijaan aika on kulunut jenkkisarjojen (Walking Dead, Game of Thrones, Breaking Bad) parissa. Kun ei ole pelkoa luennolta myöhästymisestä, voi kukkua yömyöhään ja nukkua luvattoman pitkään. Eieiei, loman ei pitänyt mennä näin..! Pikkusiskon tulokin lähestyy, mikä häiritsee keskittymistä ennestään (seliseli) - siispä pitäkäämme takoyaki-hippalot osa 2!

Shoppailua Shiogamaguchissa.

Nuudelivalikoima.

Erityisen illasta teki sen, että virolaisen Greten äiti osallistui seuraamme! Ah, miten viron kieli kuulostikaan kotoiselta <3

Kaikki merennelävät on mahdottoman halpoja!

Daikon （大根）on päheen näköinen vihannes　ja toimii monessa ruokalajissa!

Takoyaki-ainekset.

Greten äiti oli ihana!

Virolaisia herkkuja.

Perjantai-iltana ruotsalainen Axel koputti ovelleni ja lahjoi minut siiderillä ja superhyvällä sämpylällä pätkimään tukkaa. Oli jotenkin nostalgista leikata pitkästä aikaa ananastukkaa (niin paljon kuin... tuohtumusta viime kesän ananastukkateiniasiakkaat Clipsissä aiheuttivatkin)!

Parturoinnin jälkeen tajusimme, että Sotshin Suomi-Ruotsi-jääkiekkopeli alkaa piakkoin. Kisan seuraaminen suorana ilman telkkaria osoittautui haasteelliseksi, mutta onneksi entinen Chukyo-vaihtari Tiina oli tavoitettavissa ja pääsimme seuraamaan kisaa Skypen kautta!

Laskiaspulla oli kelvannut täälläkin!

HAKKAA PÄÄLLE!

No joo, ja tietenkin me hävittiin...
Äiti sanoo, ettei katso Suomi-Ruotsi-otteluita, koska silloin Suomi varmasti häviää. Mun pitäisi kai tehdä samoin...

Lohdutukseksi tein seuraavana päivänä S:n kanssa suomalaisia lihapullia ja köyhiä ritareita! Ottaen huomioon, että pöytätilaa ei ollut (mm. jättisipulin pilkoin lieden päällä minileikkuulaudalla ARGH), tämä oli aika hyvä suoritus! Myönnettävä on, että Vihtavuoren sinistä keittiötä tuli ikävä. Ensi vuonna paistan tämänkin vuoden edestä pullia ja pipareita!! (ง •̀_•́)ง

Köyhistä ritareista tulee aina niin isä mieleen <3

Ensikerralla luvassa (toivottavasti) informatiivinen pläjäys Japanin työnmetsästyksestä!

Rentoilua

Viime viikot ovat kuluneet vaihtoyliopistossani kansainvälistä englantia (kokusai eigo, 国際英語) opiskelevan tyypin (S) kanssa. Tästä syystä opiskelutäytteiseksi suunnittelemani kevätlomani on alkanut vähän... vähemmän opiskelutäytteisesti (no ok, olen kattonut myös luvattoman paljon jenkkisarjoja). Hoen itselleni, että tämä on ihan OK, koska ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on kahden kuukauden loma, jonka aikana ei tarvitse hikoilla kampaamossa tai opiskella, vaan voin keskittyä asioihin, jotka yleensä jäävät kiireisen arjen jalkoihin. S:n kanssa vietetyn ajan lisäksi päiväni ovat täyttyneet lenkkeilystä. Jostakin syystä (kiire?) kehon liikuttelu unohtui täysin tultuani Japaniin, mutta tri Koivulan kanssa vietetyn joululoman jälkeen turvonnut ja laiska paska -olo toimi yllykkeenä pienimuotoiselle elämäntaparemontille. Ja miten kauniina päivänä (ja niitä täällä on riittänyt) lenkkeily tekeekin hyvää päälle!

Eräänä aamupäivänä odottelin hyvän tovin pommiin nukkunutta S:ä. Helmikuinen katukivetys oli hämmentävän lämmin; Suomessa terassit olisivat olleet tupaten täynnä. Täällä ei ole terasseja eikä niille kukaan menisikään, vaikka sellaisia olisi, koska täällä on "NIIN kylmä" (...)

Pubi/ruokala Yagotossa.

Päivän lounasvaihtoehdot:

A. Hampurilaispihvi japanilaistyylisellä kastikkeella

B. Pekoni-munakoiso-tomaattipasta

C: Osteri-curry

Alkusalaatti ja sipulinen... liemi.

Osteri-curry kuulosti kaikista jännittävimmältä, joten päätin olla uhkarohkea ja valita sen. Uhkarohkea siksi, että vuonna 2006 ollessamme tri K:n kanssa Japanissa tilasimme kesähelteellä eräässä paikallisessa ravintolassa japanilaista currya (karee raisu, カレーライス）. Jotenkin se kuumuus ja annoksen raskaus yhdessä osoittautuivat traumaattiseksi  kokemukseksi ja sen jälkeen ei ollakaan pahemmin currya syöty. Tämä annos oli kuitenkin erittäin syötävä ja mitä tulee ostereihin, kaikkihan on hyvää friteerattuna.

Osteri-curry.

Sain lahjaksi Pikku prinssin (Le Petit Prince) japaninkielisen version ^ ^

Yhtenä päivänä käytiin ottamassa kuvia lenkkipolkuni varrelta:

Helmikuinen auringonlasku - parhautta.

Ja seuraavana päivänä tehtiin tällit Yagoton asemalle. Tuulisella matkalla Sky Promenadelle, jonka olen nähnyt ainoastaan päiväsaikaan, päädyimme sattumalta keskelle jazz-esitystä. En voi sanoa olevani millään tavalla jazz-fani, mutta live-musiikki toimii tyylilajista riippumatta.

 

 

Tässä lyhyt taidonnäyte esitetyksestä!

Erityisesti tykkäsin saksofonistista.

Edustimme yleisön nuorempaa sukupolvea.

46. kerros!

Yönäkymä Sky Promenadelta.

Minä:　Täältä jos hyppäis, ni kuolis varmasti.
S:　　　Mut mä oon kuullu tapauksista, joissa ilmavirta on niinkuin nostanu tyypin takas rakennukseen.
Minä:　Hää? Siinä tapaukses vois ajatella ittesä aika hemmetin onnekkaaks.
S:　　　Joo, siin pitäs kyl itsemurhat unohtaa.

Koska Sky Promenade on ulkoilmanäköalatasanne, voitte vaan kuvitella, kuinka virkistävä tuuli huipulla puhalsi.

Meillä oli myös tuuria matkassa: huipulla pidettiin valonäytös juuri meidän siellä ollessa!

Jäätymistilassa suuntasimme sisätiloihin ja törmäsimme ravintolaan, josta löytyi Lambrusco-nimistä viiniä, jota tri K on hehkuttanut puoli vuotta!

Lambruscoa.

Bagna càuda

Italialainen Bagna càuda (baanyakauda, バーニャカウだ) oli älyttömän hyvää. Siihen oli tarkoitus dipata rapeaksi paahdettuja kasviksia, mutta niiden loputtua minä lusikoin sitä pelkiltään ja S harkitsi sen kaatamista risoton joukkoon. Lunttasin Wikipediasta, mistä tämä ihanan suolainen fondueta muistuttava kastike on tehty, koska meillä ei ollut mitään hajua: salainen yhdistelmä on valkosipuli, anjovis, oliiviöljy, voi ja kerma.

Parasta pekonia ikinä ja paistettuja pavunituja （moyashi, もやし）.

Risottoa.

Kohta puoliin helmikuu alkaa olla lopuillaan ja Nella-pikkusiskon tulo lähestyy. Tulossa on siis juttua Disneylandista, kapselihotelleista ja Okinawan hiekkarannoista!