Jätteenkäsittelyä

Tästä aiheesta on pitänyt tehdä päivitys jo aikaa sitten, mutta jotenkin se on jäänyt (vaikka jätteenkäsittely niin älyttömän mielenkiintoinen aihe onkin, eikö?)

Muistan ensimmäisellä Japanin matkalla kummastelleeni jätesäkkejä katujen varsilla (Eikö Japanin kuulunut olla siisti maa?) Kaduilla tosiaan tulee viikottain vastaan tällaisia roskapussiläjiä:

Keltainen verkko pitää luullakseni huolta siitä, etteivät pussit lähde tanssimaan tuulen mukana.

Suomen jätekatosten kaltaista paikkoja ei Japanissa tosiaan ole, vaan pikkuruinen roska-auto hakee jätesäkit kaduilta. Jätteitä ei voi kuitenkaan heivata minne tahansa, vaan kaduilla olevat keräyspisteet on tarkoin määrätty.

Sininen kyltti ilmoittaa, että tähän keräyspisteelle tulee tuoda muovijätteet, jotka kerätään joka keskiviikko. Roskat tulisi tuoda pisteelle juuri ennen keräyspäivää eikä useita päiviä aiemmin. Tämä kirjoittamaton sääntö pätee erityisesti palaviin roskiin (joihin kuuluu biojäte), sillä varsinkin kesähelteillä ulkona lojuvat roskapussit alkavat lemuta ja lisäksi ne vetävät kaiken maailman elukoita puoleensa.

Miten tarkalleen ottaen jätteet sitten Japanissa lajitellaan?

Roskikset erään koulun käytävällä.

Mihis laitat suklaapatukan kääreet?

Yksinkertaistettu jätteiden lajittelu- ja kierrätysohje näyttää tältä:

Kierrätysjäte, shigen (資源)

• muovijäte, purasuchikku-sei (プラスチック製)
• kartonki, kami (紙)
• PET (Polyetyleenitereftalaatti) -pullot, petto-botoru (ペットボトル)
• ruoka-ja juomatarvikkeiden lasitölkit ja -pullot, akibin (空きびん)
• ruoka-ja juomatarvikkeiden säilyketölkit ja metallipurkit, akikan (空き缶)

Pulloista ja tölkeistä on poistettava korkit, jotka laitetaan muovijätteisiin, lisäksi ne kuuluu huuhdella ja litistää.

Kierrätysjäte kerätään minun taloyhtiössä joka tiistai.

Muu kierrätysjäte

• kartonkipakkaukset, kami-pakku (紙パック)
• sanoma- ja aikakausilehdet, shinbun, zasshi (新聞、雑誌)
• aaltopahvi, dan-booru (段ボール)
• käytetyt vaatteet, furugi (古着)

Kierrätysjätteet (kartonkipakkaukset on huuhdeltava ja litistettävä) lajitellaan sinisiin roskapusseihin, jotka on vietävä erilliseen kierrätyspisteeseen. 

Kaatopaikkajäte, gomi (ごみ)

• polttokelpoinen jäte, kanen-gomi (可燃ごみ): biojäte, kuitit, kirjekuoret, vaipat...
• polttoon kelpaamaton jäte, funen-gomi (不燃ごみ): paristot, keramiikka, PVC-muovi, hehkulamput, elektroniikkaromut...
• ponnekaasupullot, supuree-kanrui (スプレー缶類)
• polttoon kelpaamaton suurikokoinen jäte, sodai-gomi (粗大ごみ)

Polttokelponen jäte lajitellaan punaisiin (kerätään joka maanantai ja torstai), polttoon kelpaamaton jäte vihreisiin (kerätään joka keskiviikko) ja ponnekaasupullot (kerätään joka keskiviikko) sinisiin roskapusseihin. Polttoon kelpaamaton suurikokoinen jäte kerätään maksua vastaan joka kuun neljäs torstai (jätteitä vastaanottavaan keskukseen on otettava yhteyttä viikkoa ennen).
  

Ja sitten kun et tiedä, mihin ryhmään jokin roska kuuluu, voit tutustua tällaiseen yksityiskohtaisempaan jätteiden lajitteluohjeeseen:

Tämä lista pitää sisällään ainoastaan a:lla alkavat roskat.

Vaikka kadulla lojuvat roskapussit saattavatkin ensinäkemällä kummastuttaa, jätteiden lajittelu on viety pitkälle Japanissa. Varsinkin ensimmäisinä kuukausina lajittelu aiheutti harmaita hiuksia, mutta nyt se sujuu jo _melko_ vaivattomasti, vaikkakin lukemattomat roskapussit eteisessä välillä ärsyttävätkin.

Suomessa omaa tuntoa kolkutti aina, kun vein roskia ulos: näinkö paljon minä yksin saan aikaan jätettä? Täällä yksityiskohtaisten lajittelu- ja kierrätysohjeiden orjallinen noudattaminen toimii ikään kuin synninpäästönä: jätteiden oikeaoppinen lajittelu saa minut tuntemaan niinkuin olisin jotenkin kovinkin ympäristötietoinen yksilö, vaikka todellisuudessa en vaivaa päätäni ollenkaan pohtimalla tapoja vähentää omalta osaltani jätteen määrää.