Viimeiset

Vaihtovuoden pahin hetki on edessä. Oitä on tullut vietettyä räkä poskella kesäkuusta lähtien ja viimein on vaan pakko, halusi tai ei, hyväksyä se, että tämä ajanjakso elämässä on pian ohi. On pakko sanoa hyvästit tyypeille, jotka on ollu täällä sun perhe. Hellureit tutuksi tulleelle juoksureitille ja lähikaupalle. Heippatirallaa onigirille ja halvalle sushille. Takoyaki-iltamat ja katolla chillailu on nyt kuule ohi. Liioittelematta hyvästit on pieni kuolema. Ne on hellureit jollekin, mihin mitä todennäköisimmin ei enää tämän elämän aikana törmää. Nagoyaan pääsen aina takaisin, mutta tähän hetkeen, jossa me ollaan kaikki yhdessä ja eletään huoletonta elämää ei ole enää myöhemmin paluuta. Jos sopii sanoa suoraan, niin tää on perseestä. "I never stop using drugs, reality suuuuuuuucks!!!"

Italialainen Davide aka Paavi.

Viimeinen päivä yliopistolla

Team Tequila <3

Viimeinen shakki-peli ja vasta löysin tän energiajuoman, miksi oi MIKSI???

Viimeinen ilta Team Tequilan kanssa

Takoyaki-ostoksilla.

Viimeinen ilta meidän kantapaikassa, "Mainichi nomihoudaissa" (昭和食堂 Shouwa Shokudou)

Viimeinen keskikesän ilotulitus

Tutustuttiin pastori Daveen, mäkin ryhdyn "papiksi".

Ja täs vielä videota ilotulituksista!

Jäähyväisjuhlat

(jäähyväisissä ei kyllä mun mielestä oo mitään hyvää)

Korealainen Ryuu ja amerikkalainen Alex ystävysty heti Nagoyaan tultuaan ja olivat siitä lähtien veljekset kuin ilvekset.

Mary, Guchin karaoketähti ja Grete.

Paavi ja zombie.

Minä, Aaamerikan Alyssa ja Reetta.

Mentiin loppupäiväksi joelle hengaamaan. Sää oli täydellinen.

Viimeinen ilta Guchin katolla

Täällä on eräätkin en-halua-lähteä-itkut itketty.

Naapurit on raivotuttavia Japanissakin. Siis kukaa tekee töitä yliopistolla keskiyöhön asti?

Viimeiset kädenpuristukset

The Mountain and the Viper (Darrius oli ensimmäinen, joka uskaltautui mun parturipenkkiin)

Tsuyoshin vakiopose

Yuka on maailman pirtein ja suloisin ihmiseläjä. Moni japanilainen tyttö ärsytti teennäisyydellään, mutta ei Yuka.

Puol vuotta ihailin kaksosten minireppuja, kunnes niitten äiti toi mulle oman Meksikosta!

Jumpein kanssa ei ollut koskaan tylsää.

Sain vielä paavilta viimeisen siunauksen.

Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen Team Tequilan jäsen lähti, me muut tequilalaiset oltiin kaikki valmiita painumaan kotia saman tien. Guchi-elämä on virallisesti ohi. Nick jätti mun vastuulle yhden sen tavaroita täynnä olevan pahvilaatikon lähettämisen. Me purettiin kaikki ahdistuneet tuntemukset siihen laatikkoon ja koristeltiin koko roska sekalaisin viestein.

Viimeinen Drunkio Kart

Siitä huolimatta, että suurin osa oli jo missä lie päin maailmaa, me päätettiin viettää vielä viimeinen Nintendo-ilta. Suurin osa palanneista vaihtareista jätti kamansa Devinille, joten miehen huone oli sen mukainen. Devin kuitenkin vakuutti saavansa kämppänsä kuntoon muutamassa tunnissa. Alla ennen ja jälkeen kuvat:

Oltiinhan me kaikki vähän apeella mielellä,

mutta onnistuttiin kuitenkin pitämään hauska ilta.

Samurai kuumeili viimeiset päivät, mutta jaksoi kuitenkin osallistua viimeisiin hetkiin yhdessä (huolimatta siitä, että se oli suurimman osan ajasta tajuttomana).

Viimeinen aamu Guchissa

Lähtiessäni jätin Guchin takapihalle palan Okinawaa: